kilpailuta urakka

Talon perustustyöt – sijoitus tulevaisuuteen


Talon perustusten teko luo kirjaimellisesti kivijalan kodin kaikille muille rakenteille. Talo on aina rakennettava kantavalle pohjalle, onpa se sitten hiekkaa, kalliota tai paikalle tuotua kivimursketta. Kantava alusta voidaan luoda myös paalutuksella. Talon perustusvaihtoehdot riippuvat maaperän kantavuudesta, alueen routimisesta ja muista maaperän ominaisuuksista.

Talon perustusten korjaaminen tai uusiminen

Talon perustukset kaipaavat korjaamista, jos ne pettävät tai lohkeavat, talo painahtaa alaspäin tai kallistuu jollekin suunnalle. 1960-luvulla ja myöhemmin rakennetuissa taloissa perustukset pettävät harvoin, koska ne on raudoitettu. Sen sijaan aikaisemmin rakennetuissa taloissa raudoitukset saatettiin korvata pelkillä kivillä.

Joskus perustukset pettävät, koska asennustöissä on tehty virhe tai jokin rakennuksen maaperässä muuttuu. Ongelmia voivat aiheuttaa myös liian niukat lämpöeristeet tai salaojien tukkeutuminen tai puuttuminen.

Pienempiä sokkelin halkeamia ja vaurioita voi korjata korjauslaastilla tai juotosbetonilla. Sokkeleita voidaan myös pinnoittaa, jolloin ne on puhdistettava ensin huolella, esimerkiksi vesihiekkapuhalluksella. Jos vaurio näkyy ainoastaan sokkelissa, mutta yläpuolella olevan rakennuksen rakenteet ovat kunnossa, kyse ei ole varsinaisesta perustusvauriosta. Julkisivuremontti riittää [linkki: Julkisivuremontti-blogi].

Perustusvaurio näkyy talon muissakin rakenteissa kuin kivijalassa tai sokkelissa. Vaurioita voi näkyä tulisijojen rappauksissa tai seinissä. Ikkunoita ja ovia on ehkä vaikea avata, tai lattiapinta on vino. Kannattaakin muistaa, että pelkkien vaurioiden korjaaminen on perustusvauriossa turhaa, jos vaurioiden aiheuttajaa ei löydy tai alkuperäistä ongelmaa korjata. Vauriot toistuvat, ja ajan kanssa syntyvät ongelmat voivat olla selvästi hankalampia korjata.

Perustusten korjaus rakenteisiin kajoamatta?

Kun korjataan perustuksia hyvin vanhasta talosta, jossa on multapenkkiperustukset, luonnonkivimuuri tai rossipohja, kannattaa etsiä vanhojen rakennusten peruskorjauksiin erikoistunut yritys tai rakennusinsinööri. Jos vanhaa rakennusta korjataan liian modernein menetelmin, riskinä ovat hengittämättömät rakenteet, jotka imevät kosteutta, mutta eivät tuuletu. Esimerkiksi rossipohjan ideana on tuulettua läpi rakenteiden.

Vanhan talon perustusten korjauksissa ei kannata hätäillä. On hyvä seurata ensin rauhassa, miten vaurio etenee vai eteneekö lainkaan. Tärkeää on tutkia maaperän rakenne ja tukea sitten vanhoja perustuksia esimerkiksi salaojittamalla piha, ohjaamalla pohja- ja sadevedet poispäin talosta tai lisäämällä perustusten lämpöeristystä. Usein perustusten kuntoa voikin parantaa yksinkertaisilla ratkaisuilla rakennuksen ulkopuolelta, kantaviin rakenteisiin kajoamatta. Vanhaan perustukseen voi myös lisätä routasuojia.

Suuremmissa perustusten korjausremonteissa taloa voidaan oikaista lisäkiiloilla tai kantavia rakenteita tukea maahan upotettavilla rakenteilla. Pysyvin ratkaisu on paaluttaa rakennus. Suurten teräspaalujen sijaan perustuksia voi tukea pienpaaluilla tai ruuvipaaluilla. Suuritöisin ratkaisu on laajentaa anturaa tai rakentaa talolle uusi kivijalka pieni alue kerrallaan.

Ota aina huomioon, että talon perustusten korjaaminen voi vaatia rakennusluvan ja rakennusinsinöörin virallisen suunnitelman. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ruuvipaalutus, uuden betonianturan teko tai luonnonkivimuurin syventäminen. Asiantuntijan apuun kannattaa tukeutua.

Uudisrakennuksen perustukset vaativat maaperätutkimuksen

Jokainen haluaisi rakentaa talonsa hyvin kantavalle kalliolle tai hiekkaharjulle, mutta todellisuudessa suurin osa asuinalueista sijaitsee savimaalla tai jopa soisilla alueilla. Silti talon perustusten on kannettava talon kuorma vuosikymmenestä toiseen. Perustusten tehtävä on varmistaa, että talo pysyy paikoillaan: ei nouse, laske tai liiku sivusuunnassa.

Perustustöiden suunnittelu alkaa maaperän ominaisuuksien kartoituksella, ellei maaperästä ole jo valmiiksi saatavilla tarvittavia tietoja. Tietoja voi löytyä naapureilta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Yleensä muiden tiedot eivät kuitenkaan riitä. Pienenkin tontin maastonmuodot ja maaperän rakenne voivat vaihdella runsaasti.

Maaperän laadusta ja kantavuudesta riippuu, kuinka laajat perustukset tarvitaan, ja siksi perustuksen tekoon liittyvät lähes aina kattavat maaperän ominaisuuksien kartoitukset. Monet kunnat vaativat maaperätutkimuksen, ennen kuin talolle on mahdollista saada rakennuslupa. Rakennuslupa vaatii usein myös perustussuunnitelman. Siksi uudisrakennuksen maaperätutkimus on järkevintä teettää mahdollisimman aikaisin, mieluiten ennen tontin ostamista [linkki: tontin valinta -blogi].

Huomioon otettavia seikkoja on paljon. Tilannetta on katsottava kokonaisuutena, jolloin huomioidaan myös suunnitteilla olevan talon arkkitehtoniset ja talotekniset ratkaisut. Huomiota on kiinnitettävä laajasti rakennusympäristön ominaisuuksiin, pohjaveden korkeuteen, lämmönvaihteluihin eri vuodenaikoina, ympäristön korkeuseroihin ja esimerkiksi raadonpitoisuuksiin.

Maaperätutkimusta kevyempi vaihtoehto on niin sanottu maastotarkastelu. Se riittää vain silloin, jos ollaan varmoja siitä, että talo rakennetaan vankalle pohjalle, kuten hiekalle. Maastotarkastelun voi tehdä talon rakenteiden suunnittelija, mutta maaperätutkimuksen tekee aina siihen erikoistunut yritys. Maaperätutkimus vaatii esimerkiksi kairausnäytteitä, maalajien tunnistamista ja eri kerrostumien paksuuden selvittelyä. Omakotitaloissa maaperätutkimuksessa on otettava näytteitä vähintään neljästä eri pisteestä.

Maaperätutkimus ei ole aivan ilmaista, ja työn laajuudesta riippuen kyse on muutaman satasen tai jopa parin tonnin sijoituksesta. Se on kuitenkin häviävän pieni osuus perustusten teon koko hinnasta. Maaperätutkimukseen sijoittaminen kannattaa aina, koska huolellinen tutkimus varmistaa oikeanlaisten perustusten rakentamisen. Silloin vältytään myöhemmin mahdollisesti koko taloa koskettavilta rakenneremonteilta. Joskus huolimattomasti tehdyt perustukset aiheuttavat ongelmia, joiden korjaaminen on myöhemmin jopa mahdotonta.

Maaperätutkimuksella on talon asukkaille monenlaisia hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Maaperätutkimus auttaa suunnittelemaan esimerkiksi maalämpöjärjestelmää, porakaivojen paikkoja tai salaojien sijoitusta.

Kosteusvaurioiden välttäminen alkaa perustuksista

Yksi perustusten suunnittelun kulmakivistä on ennaltaehkäistä kosteusvaurioita. Talon rakenteet on suojattava maaperän kosteudelta, pohjavedeltä, valumavesiltä ja roudalta riittävillä täytemaakerroksilla jo ennen perustusten rakentamista. Talon ympäristössä voi olla tarvetta myös salaojitukselle. Myös ympäristöministeriö on antanut määräyksiä, jotka koskevat uudisrakennusten salaojitusta ja rakennuspohjan kuivaamista. Niihin on syytä tutustua huolellisesti.

Kun perustukset tehdään huolella, talo on asukkailleen terveellinen ja turvallinen, rakenteet kestävät ja talotekniset ratkaisut toimivat. Perustusten suunnittelulla varmistetaan, että taloon valitaan juuri oikeanlainen vesieristys. Sen on oltava talon ympäristöön ja maaperään sopiva.

Kosteus ei saa nousta taloon maan sisältä, mikä varmistetaan esimerkiksi sorakerroksilla. Ihannetilanteessa talon perustusten alta ei tarvitse poistaa kuin päällimmäinen multakerros, mutta useimmiten vaaditaan kattavampia kaivuutöitä, joissa savea poistetaan ja korvataan kiinteämmällä maa-aineksella. Nykyään myös sokkelin korkeudeksi suositellaan jopa puolta metriä. Tarkoitus on estää sadeveden roiskumisen alhaalta maasta ylös seinärakenteisiin.

Perustusten suunnittelu ja muut pohjustustyöt

Talon perustuksia ei voi suunnitella kuka tahansa. Useimmiten perustukset suunnittelee rakennussuunnittelija eli alan ammattilainen, joka hallitsee muun muassa lämpö-, routa- ja vesieristeiden suunnittelun, lujuuslaskennan, riittävän raudoituksen suunnittelun sekä valumavesien ohjauksen pois talon rakenteista.

On tärkeää, että rakennussuunnittelija ottaa huomioon materiaalivalinnoissa sen, että valitut perustuselementit ovat mittatarkkoja. Silloin raaka-aineita ei kulu hukkaan, elementtejä ei jouduta säätämään liikaa työmaalla ja asennustyössä ei kulu ylimääräistä aikaa.

Suomessa perustuselementtien kuuluu sisältää vankka teräsrunko sekä riittävä ja yhtenäinen lämmön-, kosteus- ja routaeristys. Silloin säästetään talon muissa eritysratkaisuissa. Routaeristeiden on oltava riittävät, tai perustukset joudutaan tekemään routarajan alapuolelle, jopa yli kahden metrin syvyyteen.

Perustustöiden hinnoittelu vaatii tietoa

Kysy talon perustuksia tekeviltä yrityksiltä kaikista heidän palveluistaan ja tuotteistaan. Usein samalta yritykseltä tai sen alihankkijoilta saa kokonaispalveluna kaiken tarvittavan:

  • maaperätutkimukset
  • rakennus- ja perustussuunnittelun
  • kaivinkonetyöt ja muun kaluston
  • maa-ainekset ja maanrakennustyöt
  • maaperän tasoitukset ja eristykset, esim. soralla
  • puiden kaadon ja poiskuljetuksen
  • maa-aineksen poisviennit ja tuonnit
  • lämpö-, vesi- ja routaeristeet
  • perustusurakoinnin (maanvaraiset ja paalutettavat perustukset)
  • perustusmateriaalit ja -elementit
  • salaojitukset ja sadevesiputket
  • viemäröinnit
  • sokkelin muuraukset
  • kantavat alapohjarakenteet.
  • Varmista, että urakkasopimukseen kirjataan materiaalien tuotemerkit, hinnat, takuuajat ja määrät. Lisäksi on hyvä pistää kirjallisena ylös jokaisen työvaiheen aikataulu, kuten milloin materiaalit toimitetaan työmaalle ja mikä firma toteuttaa kunkin urakan ja milloin. Mitä sujuvammin eri työvaiheet seuraavat toisiaan, sitä edullisemmaksi kokonaisurakka muodostuu.

    Materiaalien ja asennustöiden hinnat on hyvä eritellä, koska vain asennustöistä on mahdollista saada kotitalousvähennys. Perustyöt tekevän firman on kuuluttava silloin ennakonperintärekisteriin. Kotitalousvähennys merkitsee 45 %:a asennustöiden arvonlisäverollisesta hinnasta. Sen sijaan materiaalien hintoja ei voi vähentää verotuksesta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2400 € per henkilö per vuosi. Muista kysyä myös asennustakuista.

    Perustustöiden hintaan vaikuttavat monet asiat, ja siksi tarjous annetaan yleensä aina tarjouspyynnön pohjalta. Tarjoukseen vaaditaan tavallisesti maaperätutkimus tai muu virallinen arvio maaperän laadusta. Perustus- ja pohjatöiden hintaan vaikuttaa töiden laajuus, rakennuksen koko, talon sijainti, aikataulu ja vuodenaika. Talvella betonivalujen tekeminen on kalliimpaa kuin kesäisin (lue lisää alta). On myös luonnollista, että pohjatyöt tulevat kalliimmaksi, jos ne sisältävät kaivinkonetöiden lisäksi kallionlouhintaa.

    Perustusmateriaalin valinnasta

    Perustukset voidaan rakentaa kahdella eri menetelmällä (ks. alla) ja sokkelit muutamasta eri materiaalista. Useimmiten suomalaisten talojen sokkelit tehdään kevytsoraharkoista. Muita vaihtoehtoja ovat betonielementit ja -harkot sekä betonivalut joko perinteisillä puumuoteilla tai solupolystyreenistä valmistetuilla EPS-valmismuoteilla.

    Puumuotti on yhä suosituin tapa. Puu on materiaalina kierrätettävä. Valmismuotin etuja on, ettei jätettä synny käytännössä lainkaan. Valmismuotti on valmiiksi raudoitettu ja lämpöeristetty. Samalla muotilla voidaan valaa antura, sokkeli ja kantava alapohja. Usein sokkeli kannattaa pinnoittaa, ennen kuin rakentamisessa edetään ylöspäin. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maalaus tai rappaus.

    Betonin valutyöt on usein järkevintä tehdä sulan maan aikana. Talvibetonointi vaatii aina erityistä asiantuntemusta, koska betonoinnille ihanteellinen lämpötila on + 5 °C tai enemmän. Kovilla pakkasilla on se riski, että betoni jäätyy ennen kuin se on riittävän lujaa. Talvibetonoinnissa on varauduttava suojauksiin, valualustan ja muiden rakenteiden lämmitykseen, lumitöihin ja jään poistoon. Lisäksi on käytettävä kylmiin olosuhteisiin sopivaa betonia.

    Erityyppisiä omakotitalojen perustuksia

    Perusmuuriantura on omakotitalojen yleisin perustustyyppi. Se vaatii suhteellisen kantavan maaperän. Betoniantura jakaa talon painon tasaisesti taloa suuremmalle alueelle ja toimii sokkelin alustana. Mitä kantavampaa maaperän materiaali on, sitä pienempi antura riittää. Yleensä antura ja sokkeli valmistetaan teräsbetonista valamalla tai betoniharkoista muuraamalla.

    Pilarianturoissa käytetään laattoja, jotka on reunavahvistettu. Pilariperustukset sopivat maaperään, joka on hienojakoista ja huonosti kantavaa. Suurin riski on, että rakennus painuu huokoiseen maaperään, ja siksi on hyvä ratkaisu käyttää tukevaa yhtenäislaattaa, joka jakaa rakennuksen painon tasaisesti suurelle alueelle. Omakotitaloissa pilariperustukset syntyvät nopeasti, ja kuivuneen betonilaatan päälle voidaan tehdä samalla kertaa sokkeli ja talon alapohja. Kantava alapohja voidaan tehdä betonin lisäksi puusta.

    Paaluanturat eli paalutus on ainoita perustusratkaisuja silloin, kun maaperän kantavuus on erityisen huono. Joskus kantavat paalut joudutaan lyömään peruskallioon saakka. Toinen vaihtoehto on poistaa maata talon alta ja täyttää tyhjä tila kantavammalla maa-aineksella, kuten soralla. Paalutus onnistuu helposti ahtaisiinkin kohteisiin ja lähelle asuinrakennuksia sekä mihin tahansa vuodenaikaan.



    Kuinka hyvä artikkeli oli?



    Palaute

    kilpailuta urakka