kilpailuta urakka

Ikkunaremontti tai uusien ikkunoiden hankinta


Ikkunaremontissa kotiin ostetaan kokonaan uudet ikkunat puitteineen ja karmeineen tai ikkunoita vain korjataan. Ikkunaremontiksi riittää joskus pelkkä puitteiden ja karmien pintakäsittely. Vanhoihin ikkunoihin voidaan lisätä myös lasikerroksia. Uudisrakennuksen ikkunoilla on tiukemmat eristysvaatimukset kuin korjausrakentamisessa.

Huonokuntoisten ikkunoiden korjaaminen tulee usein kalliimmaksi kuin kokonaan uusien hankkiminen. Yleisesti ottaen ikkunoiden kunto, kuten pintakäsittelyt, tiivisteet ja helat, kannattaa tarkistaa parin vuoden välein. Jos osa talon ikkunoista on auringon puolella tai muuten luonnonvoimien armoilla, ne voi joutua uusimaan ennen muita.

Hyvä uutinen on, että omakotitalon remonteista ikkunaremontti on nopein.

Ikkunaremontti voi olla ajankohtainen, jos…

• ikkunoita ei ole huollettu ja ne ovat 15–30 vuotta vanhat

• ikkunoita on huollettu ja ne ovat 50–100 vuotta vanhat

• kotiin tehdään ulkoverhousremontti

• talon lämmöneristystä halutaan parantaa

• äänieristystä halutaan parantaa

• ilmanvaihtoa halutaan parantaa tai vaihtaa uuteen

• auringon valo- ja lämpösäteilyä halutaan vähentää tai saada hyötykäyttöön.

Ikkunoiden hinta maksaa pian itsensä takaisin

Uudet, nykyaikaiset ikkunat vähentävät kodin käyttökustannuksia, kuten lämmitys- ja jäähdytyskuluja. Markkinoiden edullisimmatkin ikkunat eristävät ääntä paremmin kuin vanhat 2-lasiset ikkunat, jotka on eristetty vaahtomuovinauhalla. [linkki: Puitteet, karmit, tiivisteet ja helat] Ikkunaremontti tai kerralla hankitut laatuikkunat nostavat rakennuksen arvoa.

Ikkunoiden ostohinta omakotitaloon asennustöineen liikkuu 10 000 euron molemmin puolin. Yhden ikkuna-aukon hinta asennustyön kanssa on 250–700 euroa. Jos tilataan pelkät materiaalit ja osat, kohtuullinen hinta omakotitaloon on 3000–5000 euroa.

Ikkunoiden lisäksi kannattaa miettiä, tarvitaanko kotiin muita lasipintoja, kuten lasiseiniä, -ovia tai -tasoja, esimerkiksi keittiöön, terassille tai saunaan. Erilaiset lasi-alumiinirakenteet (alumiinirakennusjärjestelmät) saa yleensä samalta toimittajalta kuin ikkunatkin. Suuretkin lasipinnat ovat nykyään kestäviä, energiatehokkaita ja käytössä taloudellisia.

Millainen on laadukas ikkuna?

• ikkunan lähellä ei tunnu vetoa

• ikkuna avautuu helposti

• ikkuna sulkeutuu tiiviisti ja ilman voimaa

• ikkuna on avattunakin tukeva

• ikkunassa on 3–4 lasikerrosta

• ikkunassa on yhtä monta tiivistettä kuin lasia

• ikkuna ei huurru tai hikoile

• sisin ikkunalasi tuntuu yhtä lämpimältä kuin huoneilma

• kestää hoidettuna 50–100 vuotta.

Asennus onnistuu talvellakin

Ikkunafirman kotikäynti, suunnittelukäynti tai kohdekartoitus on yleensä aina ilmainen. Sen aikana ikkunoista otetaan mitat ja päätetään materiaalit ja muut yksityiskohdat. Kotikäynti ei ole ostolupaus, vaan sen tarkoitus on suunnitella ikkunaremontti ja antaa tarjous remontin hinnasta.

Suurin osa ikkunoista valmistetaan asiantuntijan kotikäynnillä ottamien mittojen mukaan. On aina varmempaa antaa ikkunafirman hoitaa mitoitus kuin ottaa mitat itse ja kantaa samalla vastuu siitä, että tuotteet istuvat kohteeseensa. Joillakin firmoilla on myynnissä myös valmismitoilla tehtyjä ikkunoita. Silloin ostaja saa ikkunaremontin todella nopealla toimitusaikataululla, jopa muutamassa päivässä.

Toisin kuin usein luullaan ikkunaremontti voidaan tehdä mihin vuodenaikaan tahansa, myös keskitalvella. Talvisin ikkunaremontin toimitusajat ovat yleensä myös lyhyemmät kuin kesällä. Kun asennustyön tekee ammattilainen, valoaukko on ilman lasia vain 15–30 minuuttia.

Ikkunat voi ostaa valmistajalta myös ilman asennusta, mutta asennuspalvelu on usein kaikkein nopein ja riskittömin tapa hankkia uudet ikkunat. Omakotitalon ikkunoiden asennustyö valmistuu ammattilaisten käsissä 1–3 päivässä. Ikkunat voidaan asentaa sisä- tai ulkopuolelta.

Tutustu ennen tarjousten pyytämistä alan sanastoon

Purkutyöt ja seinärakenteiden tarkistus

Ikkunoiden asennuksen lisäksi voit ostaa vanhojen ikkunoiden purkutyöt. Monessa firmassa myös seinärakenteet tarkistetaan samalla kertaa, tai palvelun voi ostaa erikseen. Maallikkokin osaa sanoa, kaipaavatko karmit uutta pintakäsittelyä, mutta asiantuntijaa tarvitaan arvioimaan ikkunoiden todellista kuntoa, kuten helojen toimintaa, lämmöneristystä, lahoa ja kosteusvaurioita.

Takuut tuotteille ja työlle

Ikkunaremontille kannattaa vaatia täydellinen rakenne-, tuote- ja asennustakuu, joka voi olla esimerkiksi 10 vuotta. Puuosille pitäisi saada erillinen takuu, esimerkiksi 25 vuotta. Muille tuotteille myönnetään tekninen takuu, joka on tyypillisesti 2 vuotta. Myös tiivisteillä ja alumiinirakenteilla on omat takuuaikansa, usein noin 10 vuotta.

Ikkunaremontteihin kuuluu aina takuutarkistus, jonka oikea ajankohta on 6–12 kuukautta asennuksen jälkeen. Muista tehdä kaikki reklamaatiot takuuaikana ennen takuutarkistusta!

Ota selvää:

• Kauanko ikkunatoimitus kestää?

• Kuka tarkistaa ikkunatoimituksen laadun?

• Kauanko asennus kestää?

• Montako kertaa asentajat käyvät asentamassa ikkunoita?

• Asennetaanko ikkunat sisä- vai ulkopuolelta?

• Kuka maksaa mahdolliset lisätyöt?

• Kuka vastaa mittavirheistä ja sopimattomista osista?

• Kuka siivoaa rakennusajan sotkut sisätiloista?

• Kuka vie purku- ja asennusjätteet pois pihalta?

• Voiko ikkunafirma auttaa rahoituksessa, esim. remonttilainalla?

Eristyskyky on ikkunan tärkein ominaisuus

Suurin osa ikkunaremonteista tehdään, koska kodin lämmön- ja ääneneristystä tai ilmanvaihtoa halutaan parantaa. Uudisrakennuksissa ikkunat ovat olennainen osa talon ekologisuutta ja samalla taloudellisuutta.

Ilmastointi. Koneellisessa ilmastoinnissa sekä poisto- että tuloilmanvaihto voidaan hoitaa koneellisesti. Silloin ilmanvaihto ja ikkunat eivät liity toisiinsa. Tavallisesti vain poistoilmanvaihto on koneellinen ja tuloilma saadaan ikkunoiden kautta. Silloin puhutaan painovoimaisesta ilmanvaihdosta ja ikkunat ja kodin ilmanvaihto kulkevat käsi kädessä. Jos siis taloon vaihdetaan ikkunat, myös ilmanvaihto on ajateltava uusiksi.

Lasikerrosten määrä. Monissa vanhoissa omakotitaloissa on 2-lasiset ikkunat, mikä ei ole lämmöneristyksen kannalta järkevää. Kun 2-lasiset ikkunat vaihdetaan 3-lasisiksi, vuodessa säästetään jopa 10 euroa ikkunaneliötä kohti. Samalla vanhojen ikkunoiden veto lakkaa ja asuinhuoneiden lämpötiloja voidaan säätää alemmas. Vedottomassa huoneessa noin 22 celsiusastetta riittää. Matalaenergia- ja passiivitaloihin ostetaan 4-lasiset ikkunat.

Alipaine. Kun ikkunat toimivat oikein, kodissa on alipaine. Se on välttämätön raikkaalle huoneilmalle ja terveille rakenteille. Jos alipaine on liian suuri, ovia on vaikea saada auki, jos ikkunat ovat kiinni. Tulo-, poisto- ja korvausilman liikkumisesta ei pitäisi tulla ääntä, kuten huminaa tai vihellystä. Korvausilman on aina ehdittävä lämmitä riittävästi, ennen kuin se pääsee asuinhuoneisiin.

Äänieristys. Äänieristyksellä pyritään siihen, että asuinhuoneisiin ei kuulu ulkoa liikenteenmelua tai naapureiden ääniä, kun ikkunat ovat kiinni. Ikkunoiden desibeliarvon pitäisi olla vähintään 35–45 dB. Mitä suurempi arvo, sitä enemmän melua ikkuna pysäyttää. Yli 50 dB:n arvo kertoo erinomaisesta äänieristävyydestä. Vilkkaasti liikennöityjen teiden, lentoreittien tai rautateiden lähellä äänieristystä kannattaa miettiä erikseen jo suunnitteluvaiheessa.

U-arvo ja E-luku. Uudisrakennuksen eristävyydelle on asetettu laissa korkeammat vaatimukset kuin vanhoille asuintaloille tai niiden remontoinnille. Tärkeimpiä termejä ovat E-luku, U-arvo ja ikkunan energialuokka, jonka kuuluu olla uudisrakennuksissa poikkeuksetta A tai A+, jolloin E-luku on pienempi kuin 85 kWh/m2.

Suojaa säitä vastaan. Jos remontoitava tai rakenteilla oleva talo on poikkeuksellisen avarassa tai tuulisessa ympäristössä tai kyseessä on matalaenergia- tai passiivitalo, huomiota kannattaa kiinnittää myös muihin ikkunan eristävyydestä kertoviin arvoihin. Niitä ovat auringon säteilylämmöstä kertova g-luku sekä ilman-, tuulen- ja sateenpitävyys.

E-luku. Energialuku kertoo kodin energiankulutuksesta. Avattavalle 3-lasiselle ikkunalle sopiva E-luku on noin 80 kWh/m². Avautumattoman, 3-lasisen ikkunan tyypillinen E-luku on 64 kWh/m². Passiivitalon avattavan, 4-lasisen ikkunan E-luku on noin 56 kWh/m².

U-arvo. U-arvo kertoo, minkä verran ikkuna päästää ulos lämpöä. Mitä pienempi arvo, sitä paremmin ikkuna eristää. U-arvo on nykyaikaisissa avattavissa ikkunoissa noin 0,74–1,8 W/m²K ja avautumattomissa noin 0,68–0,96 W/m²K. Uudisrakennuksissa arvon on oltava alle 1 W/m²K. Vanhoissa taloissa U-arvo voi olla 1,5–2,5 W/m²K, mutta mieluiten vähemmän kuin 1,3 W/m²K. Ennen U-arvo oli K-arvo.

Auringon lämpösäteily. Auringonvalosta tulevan energian läpipääsyä voidaan kuvata g-arvolla, joka on auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin. Se kertoo, miten hyvin ikkuna hyödyntää auringon energian. Mitä suurempi g-arvo on, sitä enemmän ikkuna läpäisee aurinkoenergiaa. Perusarvo on 0,5.

Monissa taloissa auringolta halutaan myös suojautua. Silloin käytetään tavallisesti prosenttilukuja. Jos prosenttiluku on miinusmerkkinen 40 % tai +60 %, lasi suojaa tehokkaasti auringon valolta ja lämpöenergialta.

Ilmanpitävyys. Ilmanpitävyys tai -läpäisevyys ilmaistaan ilmatiiveysluvulla eli n50-luvulla. Se kertoo, montako kertaa tunnissa rakennuksen koko ilmatilavuuden verran ilmaa virtaa rakenteiden läpi ulos. Normaali luku ikkunoille on 4 1/h (luetaan: 4 kertaa 1 tunnissa). Matalaenergia- ja passiivitaloissa luvun pitäisi olla 0,6–1,0 1/h.

Sateenpitävyys. Pientaloissa sateenpitävyyden minimi on E450, mutta parempi vaihtoehto on E750 ja haastavampiin olosuhteisiin jopa E1200. Ilmavuodot huonontavat myös sateenpitävyyttä.

Tuulenpitävyys. Tuulenpitävyys tarkoittaa käytännössä ikkunan yli- ja alipaineen kestävyyttä. Hyvä luku on C3 tai luokka 1. Luokka 3 riittää vähätuulisissa olosuhteissa. Mitä korkeampi rakennus, sitä parempi sen tuulenpitävyyden on oltava. Myös ympäristön tuuliolosuhteet, kuten rakennuksen sijainti meren rannalla tai saaristossa, vaikuttavat.

Ikkunoiden lisävarusteet ja materiaalit

Nykyaikaisen ikkunan pitää toimia sekä käytössä että teknisenä ratkaisuna. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota ikkunoiden käyttömukavuuteen, kuten avausmekanismeihin, tiivisteisiin, pintakäsittelyyn ja heloihin. Samalla mietitään tuuletusikkunoiden ja hyönteissuojien tarvetta.

Sälekaihtimista voi hankkia perusmallin tai integroidut sälekaihtimet ikkunalasien sisään. Ne eivät kerää pölyä, ja usein myös kaihdinten mekanismi on piilossa puitteen alla. Ikkunaruutujen ulkopintaan kiinnitettävät ristikot voivat olla kiinteät tai irrotettavat, jolloin esimerkiksi ikkunanpesu on helpompaa.

Tiivisteet

Kun ikkunassa on kolme lasia, keskimmäinen on yleensä niin sanottu eristyslasi, ja tiivistys on sen molemmilla puolilla. Kolmas tiiviste on ulkopuitteessa. Ennen ikkunat tiivistettiin vaahtomuovinauhalla, mutta nykyään kumilla, silikonilla (silokonikumilla) tai pehmitetyllä PVC-muovilla. Kumi ja silikoni kestävät 10–15 vuotta, vaikka kumia pidetään usein kestävämpänä vaihtoehtona. PVC-muovi kestää alle 10 vuotta, vaahtomuovi noin 3 vuotta.

Helat

Helat valmistetaan tavallisesti pinnoitetusta teräksestä, messingistä, alumiinista, sinkistä tai muovista. Helat voidaan kromata, jauhemaalata, sinkitä, lakata tai anodisoida.

Puitteet ja karmit

Ikkunoiden puitteet ja karmit voivat olla puiset, alumiiniset tai muoviset. Värivaihtoehtoja on runsaasti. Suomen suosituin malli uudisrakennuksissa ja korjausrakentamisessa on kuitenkin puuta ja alumiinia yhdistävä puu-alumiini-ikkuna. Silloin karmi ja ikkunan sisä- ja välipuite ovat puuta, mutta karmin ulkoverhous ja ulkopuite tehdään alumiinista.

Alumiini on materiaalina erittäin kestävä ja käytännössä huoltovapaa. Sen lämmön- ja ääneneristävyys sekä sateenpitävyys ovat erinomaisia. Alumiini lisää ikkunan kokonaiskäyttöikää, vaikka on ostohetkellä kalleimpia vaihtoehtoja. Se on tukevin ratkaisu suuriin ikkunoihin.

Puu on selvästi herkempi sääolosuhteille kuin alumiini, ja puulaaduissa on suuria eroja. Siksi puulle kannattaa pyytää erillinen lahoamattomuustakuu. Kunnolla hoidettuna puuikkuna voi kestää 75–100 vuotta, ja se on ulkonäöltään lämmin ja luonnonmukainen. Puuikkunat tehdään yleensä männystä ja saumat liimataan. Huolehti, että puuosissa on käytetty vähintään D4-luokan liimaa.

Muovi-ikkunat tehdään erilaisista komposiiteista, kuten PVC-muovista. Materiaalina se on helppohoitoinen ja kestävä. Muovi-ikkunaa ei tarvitse maalata, vaan se ostetaan värivalmiina. Jos väriä halutaan vaihtaa, maalaus onnistuu jälkikäteen. Väriltään tummat muovi-ikkunat haalistuvat aika nopeasti, mutta kosteutta ja lämpötilanvaihteluita muovi kestää paremmin kuin puu.

Lasivaihtoehdot

Float-lasi on tavallista pinnoittamatonta ikkunalasia eli tasolasia, jota löytyy usein standardimitoissa, kuten 6x6 metriä.

Selektiivilasi eli energiansäästölasi on pinnoitettu metallikerroksella. Se heijastaa tehokkaasti lämpösäteilyä. Selektiivilaseja löytyy kova- ja pehmeäpintaisina. Pehmyt pinnoite on herkempi vaurioille.

Eristyslasit tarkoittavat yleensä selektiivilasista valmistettuja elementtejä, joissa on vähintään kolme kerrosta lasia ja niiden ilmatiiviissä välissä argon- tai kryptonkaasua. Eristekaasu on hajutonta ja myrkytöntä. Eristelasin ja kiinteiden listojen välit suljetaan joustavilla materiaaleilla.

Auringonsuojalasin tarkoitus on estää auringon lämpösäteilyä ja UV-säteilyä pääsemästä asuinhuoneisiin, mikä suojelee esimerkiksi kodin pintoja ja vähentää jäähdytyksen tarvetta.

Turvalaseilla tarkoitetaan yleensä karkaistua tai laminoitua lasia. Karkaistu lasi rikkoutuu vaarattomiksi rakeiksi; laminoitu lasi pysyy rikkoutuessaankin kasassa laminaattikalvon ansiosta. Turvalasin hankkiminen on tarpeen vain, jos ikkunapinta on hyvin laaja tai tuuliolosuhteet poikkeukselliset. Turvalasi on pakollinen, jos ikkunan alareuna on matalammalla kuin 700 mm lattiasta.

Itse puhdistuvia laseja kutsutaan myös aktiivilaseiksi. Lasien pinta on käsitelty titaanioksidilla niin, että orgaaninen lika, kuten puiden lehdet, irtoavat ja hajoavat, kun luonnonvalo (UV) osuu lasiin – vaikka vain epäsuorasti. Sadevesi leviää ikkunan pintaan kauttaaltaan ja huuhtelee irronneen lian pois. Ikkunoita tarvitsee pestä harvemmin, mutta kokonaan ikkunanpesusta ei pääse eroon. Pinnoite kestää yhtä pitkään kuin lasikin.

Erikoiskirkkaita laseja sanotaan myös rautavapaiksi laseiksi, koska niistä on valmistusprosessissa poistettu rauta- ja kromioksideja. Lasin väri ei kallistu vihreään missään valossa, ja siksi ikkuna päästää vähäisenkin luonnonvalon sisään.

Huurtumattomia laseja myydään useilla tuotemerkeillä. Kyse on selektiivilaseista, joissa on poikkeuksellisen sileä ja kova pinta. Lasiin ei tule yhtä herkästi naarmuja kuin tavallisiin laseihin, ja siksi vesi ei pysty tiivistymään lasin pinnalle.

Mistä huurtuminen johtuu?

Kun ikkuna on 2-lasinen, sisälasi voi tietyissä sääolosuhteissa huurtua, hikoilla tai jopa jäätyä. Syynä on ulkoapäin tuleva kylmyys ja suuri lämpötilaero ulko- ja sisätilojen välillä. Jos kyse on 3- tai 4-lasisesta ikkunasta, ongelmia tulee yleensä ulkolasin kanssa: sisälasin lämpötilat pysyvät korkeina, eikä lämpöä pääse siirtymään tiiviiden lasikerrosten läpi ulkolasiin asti. Ulkolasin jäähtyminen on tavallisinta passiivi- ja matalaenergiataloissa kuulaina kevät- ja syystalven öinä.

Tärkeää sanastoa

Puite = ikkunalasin sisään- tai ulospäin avautuva osa, joka on saranoitu karmiin; ulko-, väli- ja sisäpuitteet ovat mahdollisia; avautumattomassa ikkunassa ei ole puitteita

Puiteaukko = yhden lasipinnan koko (esim. karmin sisälle mahtuu useita puiteaukkoja)

Karmi = ikkunan runko, joka on kiinni rakennuksen seinässä

Karmikehä = useammasta lasipinnasta eli puiteaukosta muodostuva valoaukko

MEK = avautumaton 2- tai 3-lasinen ikkuna eristyslasista

MSE = sisäänpäin avautuva 3-lasinen ikkuna

2K, 3K jne. = kaksilasinen, kolmilasinen ikkuna jne.

Kaksoisavautuva = sivu- ja yläsaranoitu ikkuna

U-arvo = laskennallinen lämmönläpäisykerroin, joka kertoo ikkunan eristävyydestä

E-luku = energialuku kertoo, paljonko energiaa talo kuluttaa vuodessa lämmitettyä neliötä kohti

Kätisyys = kummalle puolelle ikkuna avautuu

Raitisilmaikkuna = erikseen avattava venttiili, jolla sisään saadaan lämmittämätöntä tuloilmaa

Tuloilmaikkuna = erikseen avattava venttiili, jolla sisälle saadaan ikkunalasien välissä esilämmennyttä tuloilmaa

Korvausilmaventtiili = mahdollisimman korkealle sijoitettava venttiili, joka on aina auki ja päästää ulkoilmaa sisätiloihin; suositus on 1 venttiili/ 20 m² (lattianeliötä)

Takaisin alkuun



Kuinka hyvä artikkeli oli?



Palaute

kilpailuta urakka